Sunday, December 29, 2013

Haluaisin tehdä enemmän asioita kuin kykenen

Haluaisin päivittää tänne tosi super sieviä kuvia kaikesta ihanasta ja kivasta ja uudesta mitä mun elämässä nyt on. Mutta koska aina ei saa mitä haluaa, en tuu niin tekemään. Tunnen olevani laiska tyhmä ja saamaton, vaikka saankin suhteellisen paljon asioita aikaan ilman niiden suurempaa suunnittelua. Suunnittelen tekeväni asioita, mutta teenki sitten jotain ihan muita asioita kun niitä mitä suunnittelen.

Kaikki päivittelee kuvia niiden joulusta - hienosti koristelluista kuusista, ruokapöydistä, mitkä notkuu ties minkälaisia herkkuja, joululahjoista ja siitä kuinka ne makaa sohvalla ja syö suklaata lämpimät tossut tai villasukat jalassa. Oon määkin noita asioita tehnyt, mutta en oo jaksanut niitä taaskaan kuvata - ihan kun kameran esillekaivaminen ois jotenkin tosi suuri urheilusuoritus.

Kerron nyt kuitenkin, että oon tehnyt tässä muutaman päivän sisällä kolmetoista isoäidinneliötä (tavoitteena ainakin 48), katsonut Disney-prinsessaleffoja, viettänyt aikaa kavereiden ja Fabion kanssa, leikannut extempore sivukaljun (kiitos Liisa!) Annukan sivukaljunsiistimisoperaation innoittamana, löytänyt tietoa hellävaraisesta hiusten värinpoistoaineesta Colour B4:sta, jota ajattelin käydä ostamassa (koska lupaukseni hiusten värjäämättömyydestä ei koske värin poistamista, varsinkin jos tarkoituksena on saada oma väri takaisin ja aine lupaa olla koskematta hiuksen omaan väriin) ja tehnyt muutenkin kaikkea kivaa.

Oon turhautunut mun unirytmiin, jonka tartutin myös Fabioon. Nukkumaan aamukuudelta ja herätys aikasintaan klo: 14, normaalimmin klo: 16. Fabio tosin oli reipas ja heräs tänään jo sillon kahelta ku ite vetelin hirsiä vielä melkeen neljään. Alle viikko koulun alkuun ja unirytmi on tämä. Eilenkin yritettiin mennä nukkumaan jo joskus ennen neljää, mutta sitte alettiin puhumaan syntejä syviä ja oho kappas kello onki jo kuus - taas.

Koska en pysty antamaan tälle blogille itsestäni kaikkea mitä haluaisin - eli en pysty päivittämään tätä ahkerasti sekä kuvien että tekstin kera - annan sille nyt hetken omaa rauhaa. Samalla annan itselleni rauhan siitä ajatuksesta, mikä takaraivossani pörrää, eli pakosta päivittää blogia. Ei tää oo pakkopullaa, tää on kivaa, mutta ei oo kivaa vaan kirjottaa, koska kuva kertois enemmän ku tuhat sanaa ja kuvat on kivoja. Kyllä mää sitten taas kirjotan ku inspistä löytyy, vaikka ei kuvia oliskaan sillonkaan, tai sitten jos jostain syystä saan otettua itteäni niskasta kiinni ja kaivettua sen kameran sen omasta laukustaan ja otettua sillä kuvia, sitten jatkan tätä elämän päiväkirjaa.

Siihen asti mun elämää voi seurata instagramissa.

Olkaa ihania!

No comments:

Post a Comment