Wednesday, November 13, 2013

One Day.

Mun unirytmi on täysin päälaellaan, laitoin nukkumaan siinä puoli viiden aikaan aamulla kun äiti vitsaili, että "kylläpä oot heränny aikasi", ja heräsin herätyskelloon kahelta päivällä muutaman torkutuskerran jälkeen. Muutenki mun päivät kuluu näin arkena normaalisti koneella istuessa, koska sillon ku herään on niin pimeetä ettei tee mieli mennä ulos, F on vielä töissä tai editoi ja mua ei inspaa tehä mitään hyödyllistä. Tavallaan haluisin muutoksen asiaan, mutta en vaan jaksa toimia. 

Tänään kuitenki oli poikkeuspäivä ku yks mun parhaista kavereista tuli käymään kylässä puol seittemän aikaan. Katottiin leffa, pelattiin Blokusta ja selailtiin Koirarotujen maailmaa, koska alunperin mun piti vaan näyttää miltä Manu (F:n koira) näyttää, mutta sitte päädyttiinki käymään melkeen joka rotu läpi tekniikalla "mikä näistä on sun mielestä söpö". Vähän samaan tyyliin ku lapsena käytiin lelulehet läpi.

Tämänpäivänen leffa. Suosittelen, vaikka loppu oliki aika yllättävä.

Yöllä mua alkaa aina tekeen mieli tehä kaikkee luovaa, kuten esim. piirtää, virkata, siivota, vaihtaa järjestystä huoneessa, kirjottaa blogia tai vaan suunnitella kaikkee. Sit ku pitäs mennä nukkumaan nii mun päässä vaan pyörii kaikki asiat, enkä saa unta ennen ku oon joko miettiny tarpeeksi, tai sitte oon pakottanu itteni olemaan miettimättä. Mun pitäs ehkä alkaa harkitteen jotain jokailtasta meditointi- tai joogahetkeä, että saisin itteni irrottautumaan kaikesta ja ajattelemaan vaan sitä rentoutumista ja nukkumista. Helpommin sanottu ku tehty.

Mun pitäs kehittää jotain järkevää tekemistä mun elämälle. Tietty se töitten haku ois ykkösjuttu kai, koska äiti pakottaa ettimään töitä ja käskee hommaamaan hygieniapassinki, vaikka en usko että tuun sitä tarvimaan. Voin mää sen äitin mieliksi hommata, mutta en oo kyllä siltikää menossa töihin Hesen tai Mäkkärin kassalle, vaikka ne ois ainoita mahollisia hommia mitä on olemassa. Äiti, ei kaikkien oo pakko alottaa ns. paskaduuneista (ei pahalla, mutta näin äiti niitä kutsu), vaikka sää niin kovasti väitätki. Enkä siis tarkota, että niissä ois jotain vikaa, mutta ei ne vaan oo mun juttu. Asioiden myyminen ei oo mun juttu. Tullu todettua sillon ku olin anniskelemassa. Tokihan siis on eri asia anniskella alkoholia ku myyä roskaruokaa, mutta siis kuitenki.

Oon ihan varma, että koska nyt elättelen toivoa boheemista taiteilijaelämästä hippikommuunissa tai jossain muualla ku Oulussa, nii vuoden parin päästä löyän itteni sieltä Hesen kassalta ja asun vieläki porukoitten nurkissa. Ois niin mun tuuria. Onneksi pääsen täältä ees muutamaksi hetkeksi ku lähen ens viikolla Muonioon isosiskon luo, sitä seuraavan viikon lauantaina F:n mökille taas, ja joulukuun ekaksi viikoksi Helsinkiin parin kaverin kimppakämppään hengaileen. Joulukuussa pitäs myös kävästä Kiuruveellä moikkaamassa entisiä opiskelukavereita asuntolalla, mutta sitä ajankohtaa ei oo vielä ihan lyöty lukkoon. Vaikka tykkään suunnitella asioita, on välillä kiva olla spontaani ja elää vaan hetkessä. En oo tosin kunnolla vielä tehny niin. Mutta ehkä vielä joskus.

No comments:

Post a Comment